Mikä on internet?

Kysyin Jarmolta tänään fiksun kysymyksen erään sosiaalista mediaa ja yleisesti netin tulevaisuutta koskevan piiiiiiiiitkän ajatusketjuni lopuilla: "Jarmo, mikä on internet? ...tai siis miksi voisin kutsua nykyinternettiä? Siis tätä uutta aikakautta vai mikä tää ny on...? Tajuatko, mitä tarkoitan?".

Jarmo ei vastannut kysymykseeni, mutta tarjosi minulle linkkiä: "Tätäkö tarkoitit http://www.smashingmagazine.com/2010/04/10/holistic-web-browsing-4-trends-of-...?". "Juu, juuri tätä, mutta miksi sitä kutsutaan? Onko sillä jo joku nimi vai alanko keksimään?!?".

Osaatko sinä vastata kysymykseeni?

- Jenni

Ps. En tiennytkään, että sana "Inter" tarkoittaa suorana käännöksenä "haudata, laskea hautaan"... Hui!

Käsitetyhjiöitä?

Minulle koetettiin taannoin myydä erästä tuotetta puhelimitse. Tein teininä yhden kesän aikakauslehtien puhelinmyyntiä ja tiedän, että työ on varsin epäkiitollista: Ihmisille tarjotaan puolen vuoden lehtiä ilmaiseksi, ja kaikki vain valittavat häirinnästä!  Pysyäkseni asiassa, kokemuksestani johtuen pyrin aina olemaan puhelinmyyjille ystävällinen mutta lyhytsanainen. Tällä kertaa kuitenkin teeskennellyllä murteella suoraan paperista pajatetussa myyntipuheessa jokin sai niskakarvani pystyyn.

"Kerroit äsken, että tuote X on laadukas ja luotettava. Voisitko kertoa, miten nämä ominaisuudet ilmenevät tuotteessa?" kysyin kohteliaasti. Langan toiseen päähän laskeutui hiljaisuus. Sitten kuului paperin rapinaa, yskähdys ja voimakas hengenveto. "Joo, siis nää on tosi hyviä, oon itsekin kokeillut.…" (Mihin murre katosi?) "Ja mun kaveritkin tykkää.…" Paperin rapina kiihtyi. Viimein ilmeisesti oikea sivu löytyi, koska linjalla kuului hiljainen huokaus ja helpotuksen voi aistia.  Murrekin palaa puheeseen: "Tuotteen X valmistaja yritys Y on erittäin luotettava yritys, jolla on erittäin laaja valikoima korkealaatuisia tuotteita.…"

Luotettava ja laadukas. Kilpailuetua tiedusteltaessa tuota sanaparia hoetaan kuin mantraa yrityksissä toimialasta riippumatta. Kun yrityksien edustajilta sitten kysytään, mitä luotettavuus ja laadukkuus tarkoittavat yrityksen toiminnassa, useimmiten seuraa hiljaisuus. Hiljaisuutta seuraa selvitys tuotteiden/palveluiden laadukkuudesta ja siitä, että palvelu pelaa. Kyse ei siis ole siitä, etteivätkö nämä yritykset olisi sanansa mittaisia. Näinä tiedostavina, asiakkaiden hallitsemina aikoina nämä ominaisuudet eivät ole kilpailuetu. Ne ovat lähtökohta liiketoiminnalle, tai ainakin pitäisi olla.

Eräs mielenkiintoinen termi on lisäarvo. Kaikki tuottavat asiakkailleen lisäarvoa. Kun sitten määritelmää tuolle lisäarvolle pyydetään, hämmästyttävän usein vastaus on "vastinetta rahalle". Pahimmassa tapauksessa lisäarvoksi määritellään laadukkuus ja luotettavuus.

Liiketoiminta muistuttaa hämmästyttävästi parisuhdetta. Päätinkin tarkastella näitä käsitteitä toisessa viitekehyksessä:

Puolisoni on luotettava, koska hän toimii sanansa mukaisesti (unohduksia ei lasketa).

Puolisoni on minulle laadukas, koska arvomaailmamme ja näkemyksemme kohtaavat (siivousta ei lasketa).

Puolisoni lienee ainoa tai ainakin varsin harvinainen yksilö, joka jaksaa vuodesta toiseen pitää kummallista, paikoitellen hyvän maun rajat ylittävää huumorintajuani viehättävänä. Se on lisäarvoa se.

Termeillä siis on sisältöä. Yritykset vain usein unohtavat määritellä sisällön omalta kohdaltaan. 

Kysyin erään asiakkaamme edustajalta, mitä luotettavuus merkitsee heidän yrityksensä toiminnassa. Vastaus tuli hetkeäkään epäröimättä: "Me olemme kestävämpi kumppani kuin puoliso. Siippoja voi tulla ja mennä, mutta me seisomme asiakkaidemme rinnalla myötä- ja vastamäessä!"

Se on sisältöä se.

Laadukkaita loppukesän päiviä!

Jansku

Monipuolinen loma!

Käväisin Jarmon kanssa ottamassa valokuvia asiakkaamme Finbow:n hallilla ja lomatouhuilustani (kirpputorin pitämistä, kyläilyä, lasten leikkipaikan rakentamista, mökkeilyä, mattojen pesua, moposeikkailuja, auringonpalvontaa...) intoutuneena aloin puhdistamaan ja kiillottamaan telojen osia, lattioita sekä telineitä. Tuli nostalginen kesäduunariolo; kyllä tämäkin lomapuuhastelusta käy!

Roihu on nyt kokonaan kiinni seuraavat pari viikkoa – Jarmo ja Outikin pääsivät ansaitulle lomalle.

Makoisia lomapäiviä toivotellen,
Jenni

Ps. Tsekkaa Finbow:n uudet sivut osoitteessa: www.finbow.fi

Rakkaudesta painaviin sanoihin

Viime aikoina on tullut vietettyä jonkin verran aikaa modernia sähköistä markkinointia käsittelevien julkaisujen parissa. Lukemani materiaalin voisi karkeasti jakaa kahteen ryhmään. Markkinoinnin ammattilaisille suunnatut vilisevät hengästyttävää viisautta, mullistavaa terminologiaa ja nokkelia sananparsia. Markkinoijille suunnatut taas pyrkivät ottamaan lukijaa kädestä kiinni ja ohjaamaan hänet ohi mainostoimistojen, jotka tarjoavat asiakkailleen niitä kuuluisia päältä kauniita kakkuja.

Ymmärrän toki, että näiden kahden kirjallisuuden kohderyhmät ovat erilaiset. Kuitenkin mieleen nousee kysymys: Jos lopullinen tavoite on tuottaa markkinoijalle modernia ja puhuttelevaa markkinointiviestintää, miten yhteisestä tavoitteesta voidaankin puhua noin eri sävyillä? Milloin mainostoimistoista tuli markkinointiviestinnän pahiksia? Hukutetaanko asiakkaat monimutkaiseen toimialajargoniin niin, että he eivät lopulta tiedä, mitä ostavat?

Rehellistä tekstiä
Yksi syistä, miksi Roihu valitaan usein markkinointiviestinnän kumppaniksi, on maanläheisyys. Puhumme asioista suomeksi, niiden oikeilla nimillä mutta siten, että asiakas ymmärtää. Olemme rehellisiä, emme turhaan kumartele. Kunnioitamme asiakasta sekä hänen asiantuntijuuttaan omasta alastaan ja osoitamme sen avoimuudella. Keskustelemme, kyseenalaistamme ja nauramme – yhdessä asiakkaidemme kanssa.

No nyt alkaa omakehu haista, joten vetoan tutkimustulokseen: Vuoden alussa teetimme asiakastyytyväisyystutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää, lillummeko vain omassa erinomaisuudessamme kuvitellen jotain, mikä ei vastaa totuutta vai, ovatko asiakkaamme oikeasti tyytyväisiä. Totta puhuakseni, vaikka rehellisen palautteen toivossa tilasimme tutkimuksen, ainakin itse jännitin tuloksia. Haastatellut olivat kuvailleet meitä, sekä vahvuuksiamme että kehityskohteitamme juuri kuten arvelimmekin. Heti heräsi tietenkin kysymys, oliko tämä hyvä tutkimus, kun se ei tuottanut uutta tietoa? Ainakin se osoitti, että vuorovaikutus ja suhteet asiakkaidemme kanssa ovat rehellisiä ja avoimia. Me siis tosiaan olemme toimisto kuin Miitta-täti, joka joskus kaipaa sordiinoa.

Mutku määku
Yksi markkinointiviestinnän viimeisimmistä trendeistä tuntuu olevan merkityksellisen sisällön painottaminen. Kun olin lukenut yhä uusia julkaisuja täynnä gurujen painavaa sanaa merkityksellisen sisällön ratkaisevasta roolista, aloin tuntea itseni hiukan tyhmäksi. Nyt julkistan tyhmän kysymyksen, jota en enää voi vältellä: Eikös merkityksellinen sisältö ole ainoa asia, josta kannattaa viestiä?

Erityisesti pk-sektorin markkinoijille suunnatussa materiaalissa painotetaan sitä, että yritys voi itse tuottaa merkityksellisen sisällön, jolloin niitäkään rahoja ei tarvitse antaa ahnaille markkinoinnin ammattilaisille. Kun siis merkityksellinen sisältö on itseisarvo, mikä on mainostoimiston antama lisäarvo markkinointiviestinnälle? Miten olisi mielenkiinnon herättäminen, viestin kiteyttäminen ja muotoilu houkuttelevaksi sekä ymmärrettäväksi, kohderyhmien määrittely, tavoittaminen sekä puhutteleminen ja niin edelleen? Merkityksellisinkin sisältö jää kohderyhmältä lukematta ja kokematta, mikäli sitä ei ole ammattimaisesti muotoiltu ja asetettu näkyville siten, että kohderyhmä sen voi helposti löytää.

Ongelma ei siis taida olla sisällössä, vaan kommunikaatiossa markkinoijan ja markkinoinnin ammattilaisen välillä. Nakkikioskilla ei haittaa, vaikka ostaja ja myyjä puhuvat eri kieltä. Sinappia saa, jos vain osoittaa oikeaa putelia. Markkinoinnissa ei kuitenkaan ole sanottua, että markkinoija itse tietää, millä keinoin viesti maistuu parhaalta. Usein huomiotta jää myös se, että markkinointiviestinnän hodaria ei ostaja syö itse. Myyjän vastuulle jääkin ilmaista selvästi suomeksi (tai muulla vaaditulla kielellä), että vadelmahillo ei oikein natsaa nakin kylkeen – juuri tälle kohderyhmälle.

Aurinkoista juhannusta kaikille!
Jansku

Kuvankäsittelyjuttuja

John Deeren 1210e -kuvan käsittelyprosessi.

7000 x 7500px + ~ 80 layeriä.

Tiesittekö muuten, että Photari ei suostu tallentamaan kuvaa .psd:ksi jos tiedostokoko on yli 2Gb... :D

- Jarmo

Hyvää huomenta!

Aamun tuotos – asetelma toimistolla :) Jarmon ottama ja käsittelemä kuva.

- Jenni